Toistuvasti saa eri lähteistä lukea, miten närhi kilpailee kuukkelin kanssa. Jopa spekuloidaan närhen syrjäyttävän kuukkeleita elinpiiriltään. Näissä heitoissa ei esitetä mitään faktoja. Olenkin omien havaintojeni pohjalta tullut siihen tulokseen, että kyse on vilkkaasta mielikuvituksesta.
Närhi ja kuukkeli eivät ekologisessa mielessä ole toistensa kilpailijoita. Eivät varis ja harakkakaan ole, vaikka mielellään nappaavat ruokapalan toistensa nokan edestä. Varislintujen keskinäiset suhteet ovat kaikki varsin neutraaleja eikä närhi/kuukkeli-pari tee tässä poikkeusta.
Etelä-Suomessa närhet ovat asuttaneet kuukkelireviireitä vuosisatojen ajan, kuukkelit hävisivät vasta, kun metsät pirstottiin pieniksi saarekkeiksi.
Närhi kuukkelin oppipoikana
Närhet kulkevat syksyisin ja talvisin mielellään kuukkelien matkassa. Lapissa närhi on nopeasti yleistynyt ruokintapaikoilla viimeisen 10 vuoden aikana. Usein lajit saapuvat ruokinnalle samanaikaisesti, mikä kertoo yhdessä liikkumisesta. Närhet tosin arempina jäävät usein taustalle tarkkailemaan tilannetta kuukkelien ruokaillessa, jos ihminen on paikalla. Metsämaastossa rasvaruokinnoilla kuukkeleita rengastettaessa närhet tyytyvät rääkkymään näkymättömissä kauempana.
Kuukkeli tuntee reviirinsä ruokapaikat perinpohjaisesti, närhi näyttää tietävän tämän ja siksi seuraa mukana. Osa närhistä on syksyisiä vaeltajia, joilla ei ole minkäänlaista paikallistuntemusta.
Närhet ruokavarastoilla
Molemmat lajit keräävät varastoja ruokintapaikoilta ja haaskoilta. Närhi kätkee ruokaa puiden alaosaan, rungon koloihin, oksien hankaan ja usein maahan puun tyvelle. Kuukkeli pyörittelee sylkensä avulla ruuasta pallon, minkä se kiinnittää korkealle puuhun, oksan viimeisen vuosikasvun kärkeen, usein sen alapinnalle. Närhi painaa 100 g kuukkelia enemmän. Hento oksankärki taipuu liikaa sen alla eikä närhi pysty tasapainoilemaan siinä niin kauaa, että saisi herkkupalan ryövättyä. Kaikki näkemäni yritykset ovat olleet toivottomia.
Usein kuukkeli lähtee kuljettamaan liian suurta annosta kerralla. Silloin närhi syöksyy perään. Se odottaa palan putoavaksi, kuten usein käykin, jolloin se nopeasti ehtii napata saaliin itselleen. Närhi ei häiritse kuljetusta enempää, se ei lennä päin kuukkelia eikä väkivalloin yritä ryöstöä.
Närhen agressiivista käytöstä kuukkelia kohtaan en ole koskaan nähnyt. Toisinaan närhi änkeää pyyntitilanteessa ahtaaseen katiskaan kuukkelin kanssa. Edes silloin ahdistuneena närhi ei koske kuukkeliin. Isoa kokoaan hyödyntäen närhi toki hätistelee kuukkelit pois ruokapalan päältä. Kuukkeli väistää vain vähän osoittaen, ettei sinänsä pelkää närheä.
Alistuva närhi
Mökkini ruokinnalla alkuaikoina kuukkeli väistyi sivuun rasvapötköltä närhen lentäessä kohti. Kovana pakkastalvena kuukkelit oppivat säästämään energiaa. Närhen syöksyessä päin, ne painautuivat tiukasti kiinni rasvapalaan, närhi joutui viime hetkessä kiepsauttamaan itsensä maahan. Kuukkelit söivät sitten ensin kyllästymiseen asti, vasta sitten sai närhi vuoron. Kerran opittuaan närhen väistämisen olevan turhaa, kuukkelit eivät enää ole päästäneet närhiä etuilemaan. Joskus ne mahtuvat ruokailemaan yht´aikaa rasvapalan molemmin puolin.
Närhi ja kuukkelin poikastuotto
Vertailin tutkimusaineistostani närhien matkassa ja ilman niitä liikkuvien kuukkelien poikastuottoa. Mukaan otin ne ruokintapaikat, joilta olen rengastanut 130 närheä. Vertailuryhmän kuukkelireviireillä en ole kuullut edes närhien ääniä. Syksyinen kuukkelien poikasmäärä (1kv) oli ryhmillä keskimäärin sama.
Närhi ei hävitä kuukkelin pesiä. Kuten ei variskaan harakanpesiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti