perjantai 20. heinäkuuta 2018

Sinisuohaukka



Sinisuohaukka on aina ollut kärkisijoilla mukavimpien petolintuhavaintojeni listalla. Vanhan koiraan väritys hivelee silmää. Huhtikuussa talven jälkeen odottaa jo innolla sen ensitapaamista.
Oman viehätyksensä tuo lajin pesän etsimisen haasteellisuus. Suomen petolinnuista sinisuohaukan pesän löytäminen on vaikeinta, ainakin suhteutettuna kantojen vahvuuksiin. Vuonna 2017 Suomessa rengastettiin vain yksi sinisuohaukan poikanen. Tuntemattomasta syystä taantuvana lajina sen näkeminen on koko ajan harvinaisempaa, pesälle osuminen melkein jo mahdottomuus.

Koiras voi pesiä vuoden ikäisenä

Kittilän Isovaarassa pesi vuonna 2015 erikoinen sinisuohaukkapari. Molemmat emot olivat ruskeita! Toisen piti olla siniharmaa, lähes valkoiselta vaikuttava!
Tarkemmin katsottuna sirommalla koiraalla oli kuitenkin vaaleat "luukut" siivissä. Se oli vasta alkanut vaihtaa sulkiaan koiraan asuun.
Pesäpaikka löytyi sattumalta, kuten yleensä. Toukokuussa varsitien reunasta pakeni naaras ja paikalla näkyi paljon sen oleskelumerkkejä. Se oli siis koiraan ruokinnassa valmistautuen munintaan. Heinäkuussa pesä löytyikin vajaan 100 metrin etäisyydeltä metsän sisältä.
 Sinisuohaukan yleinen pesäpaikka on 30-40 vuoden ikäinen sankka sekametsä, jota ei ole ehditty harventaa. Tiheäpuustoinen varvikkoinen räme kelpaa myös usein. Pesä on maassa aivan sattumanvaraisessa  kohdassa. Sen näkee yleensä vasta parin metrin päästä eikä naaraan pakoetäisyyskään ole juuri pidempi.
Linnut pitävät pesän täysin puhtaana saalisjätteistä. Näin se ei paljastu maapedoille hajun perusteella. Samasta syystä poikaset ovat aina äänettömiä.

Koiras oli iästään huolimatta tehokas saalistaja, viisi jälkeläistä on hyvä saavutus.

Sinisuohaukkapoikue. Kittilä Isovaara 2015.







Sinisuohaukka 2kv koiras pesivänä. Kittilä Isovaara 2015.


Pesintävuosi 2018

Myyräkannat Lapissa pysyivät vielä alamaissa kesällä 2018. Siihen nähden oli yllätys, että poikueita silti löytyi. Tosin sinisuohaukkojen ravintovalikoima on joustava ja pesintä myyrien puuttuessakin onnistuu.
Rovaniemen Patokoskella haukoilla oli vain kaksi poikasta, lisäksi pesässä oli vesimuna ja yksi rikkoontunut tyhjä muna varvikossa. Eli ilmeisesti pesä oli ollut 4-munainen.
Etualan rotevampi uhittelija on naaras, koiraspoikanen takana.


Sinisuohaukan poikaset. Rovaniemi Patokoski 16.7.2018.


Kittilän Rovaselässä haukoilla oli pesänsä tiheässä sekametsässä.  Neljä poikasta. Lisäksi löytyi yksi vesimuna.  Rengastuskäynnillä 19.7.2018 kumpikaan emo ei näyttäytynyt, olivat saalistelemassa.  Pesälle osuminen olisikin ollut mahdotonta, ellei se olisi tullut tietoon jo viikkoa aikaisemmin naaraan käytöksen perusteella.
Poikasista kaksi oli koirasta, kaksi naarasta.

Kaikkiaan 58 sinisuohaukkaa on saanut laittamani renkaan. Vaatimaton määrä kuvastaa pesän etsimisen vaikeutta.  Helppoa se ei ole ollut koskaan muillekaan: luku on kolmantena Suomen rengastajien kautta aikojen tilastossa henkilökohtaisissa määrissä.

Sinisuohaukkapoikue. Kittilä Rovaselkä 19.7.2018.


























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti