tiistai 7. huhtikuuta 2015

Kuukkelikertymät

Lapissa kuukkelit saattavat talvisin kerääntyä yhteiselle ruoka-apajalle laajalta alueelta. Etelämpänä Suomessa ilmiö on tuntematon. Linnut tulevat eri suunnista reviireiltään yleensä 2-3 kilometrin päästä.
Ylläksen elinvoimaisesta kuukkelikannasta riittää lintuja kertymäksi asti, muualla ei välttämättä ole riittävästi tulijoita sopivalta etäisyydeltä. Kaukaa saapuvan ryhmä johtaja muistaa hyvän ruokapaikan. Kuukkeli on saattanut syntyä siinä lähellä. Kerääntyminen on huipussaan aina lopputalvesta. Syynä lienee ruuan hankinnan vaikeutuminen silloin. Myös opittu käytös vaikuttaa: keväällä on eniten turistien tarjoamaa ruokaa.

Kuukkeliparvi?

Parveutumista ei kuukkelien kerääntyessä tapahdu. Linnut hakevat ruokaa näennäisesti yhtenäisenä joukkona, sattumanvaraisesti kukin omaa tahtiaan sitä varastoon kantaen. Ne tunnistavat tarkoin jo kaukaa vieraan ryhmän yksilöt. Kuukkeli voi syöksyä ajamaan pois kilpailijoita ruuan lähteeltä, se kiihdyttää vauhtiin hämmästyttävästi jopa 50 metrin päästä: miten lintujen keskinäinen tunnistus toimii? Näköhavaintoon se keskinäisessä kinastelussa perustuu. Ääntä taas käytetään vain "omien" kokoon kutsumiseen pois lähtiessä. Muut paikalla olevat ryhmät eivät reagoi kutsuääniin, joten linnut tunnistavat toisensa myös äänistä.

Kesängin Keidas

Ylläksen alueen, Lapin ja ehkä koko maailmankaikkeuden paras kuukkelien kertymispaikka sijaitsee Äkäslompolossa Kesänkijärven itäpäässä. Ainakaan mistään muualta ei ole raportoitu 15 nähtyä kuukkelia samalta istumalta päivän aikana. Kohdetta vaihtaen toki voi päivässä lukea usean kymmenen kuukkelin renkaat. Nimensä paikalle on antanut siinä toimiva latukahvila. Heti ensimmäisenä tutkimusvuotena tuli rengastettavaksi ennätysmäärä kuukkeleita. Alkuvuosina lintuja oli enemmänkin kuin 15, rengastamattomaksi jääneitä en noteerannut. Keitaan taika on jonkin verran hiipunut vuosien mittaan.

Keväiden parhaat kuukkelikertymät vuosittain Kesängin Keitaalla:

  • 29.3.2006    15
  • 24.3.2007    15
  • 30.3.2008    13
  •   3.4.2009    13
  • 28.3.2010    12
  • 27.2.2011     7
  • 18.2.2012     9
  • 24.2.2013     8
  •   7.3.2014    12
  •   2.4.2015     7

Keitaan vuosi 2015

Käyntejä Kesänkijärvellä on ollut tänä vuonna tavallista enemmän. Silti vain seitsemän kuukkelia on järven itäpäästä löytynyt. Varmimmin paikalla ovat olleet 9-vuotiaat vanhat emot P73 ja V07. Niiden kesän 2014 koiraspoikasen lukurengas on A5N. Se pariutui maaliskuussa ikäisensä nuoren naaraan A8V kanssa. Tästä linnusta tuli 2.4.2015 Keitaan 50. rengastettu kuukkeli kymmenen vuoden aikana.
Toisessa ryhmässä liikkuvat UP1, vuonna 2012 syntynyt naaras ja koiras H96, joka on syntynyt Kesänginlehdossa vuonna 2010. Niillä on mukanaan kesän 2014 poikanen A3R.

Tunturijärvi

Ylläksen Tunturijärven laavulla on tutkimuksen aikana keväisin näkynyt yleensä 6-10 kuukkelia kerrallaan. Kulunut kevät on ollut poikkeuksellisen hyvä. Parhaimmillaan paikalla oli eväitä kärkkymässä tasan 10 kuukkelia 6.3.2015. Muutamalla käynnillä on näkynyt eri lukurenkailla merkittyjä yksilöitä yhteensä peräti 15, mutta ei samana päivänä kaikkia. Kesängin Keidas on tässä suhteessa historiallisesti parempi paikka. Tällä hetkellä Tunturijärvi on kirinyt ykköseksi. Miten mahtaa aseman jatkossa pitää? Linnuista kahdeksan on ollut uusia, rengastamattomia. Niiden alkuperä on näin ollen tuntematon.

Kuukkelitutkimuksen merkitys

Mitä hyötyä on kuukkelitutkimuksesta? Jos ei muuta, niin ainakin se säästää ihmishenkiä.
Aloitin käynnit Kesängin Keitaalla tänä vuonna 24.1.2015. Pakkasta oli -20 astetta C. Hollantilainen pariskunta oli pudonnut jäihin lumikengät jalassaan. Avunhuutoja tuossa kelissä ei ollut kuulemassa kuin kuukkelitutkijan korvat.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti