Elinvoimaisen kuukkelikannan alueella -kuten Ylläksellä - kulkija ei voi olla kohtaamatta lajia, ainakin syksyllä päivän retkellä se on väistämätöntä. Kauniina syyspäivänä törmää todennäköisesti useampaan seurueeseen.
Vaikeinta kuukkeli on tavoittaa toukokuussa, silloin ne elävät hiljaisinta aikaa pesäpaikalla reviirinsä ytimessä. Joskus koiras voi vilahtaa hetkeksi näkyviin metsän sisällä ruuanhakumatkallaan. Toisinaan liikkeellä on pesimätön nuori lintu, silloin näkyvämmin. Kuukkeli paljastuu yleensä äänestä. Turhaan se ei pesäpaikalla ääntele: vihollinen on paikalla, sille pitää ärhennellä. Tai toisinpäin: koiras ärsyttää ruokaa etsiessään pikkulintua, joka puolustaa pesäänsä, kuukkeli kuittailee äänekkäästi.
Pariskunnan yhteysäänet pesällä ovat lyhyitä, hiljaisia vihellyksiä, niiden kantama ihmiskorvaan on lyhyt.
Poikaset maastossa touko- kesäkuussa
Pesästä lähteneet poikaset kerjäävät ruokaa äänekkäästi. Mutta vain emojen ollessa paikalla. Poikue voidaan jättää odottamaan paikalleen, jolloin kumpikin vanhempi lähtee ruuanhakuun. Tällöin poikaset ovat täysin hiljaa yleensä yhdessä puussa pysyen, kiipeilevät ajankuluksi oksistossa, mutta eivät lentele eivätkä ääntele. Ruuanhakumatka voi kestää kaksikin tuntia.
Heinäkuu
Ylläksellä kesä- ja heinäkuussa kuukkelipoikueet ovat aktiivisimpia yöllä, valoa silloin riittää. Osa seurueista tuntuu olevan liikkeellä vain aamuyöstä. Mökilläni heinäkuussa ulos jätetyt ruuantähteet kuukkelit hakevat mieluiten klo 04-05. Ei juuri koskaan päivällä. Näin on ollut aina, vaikka kuukkelisukupolvet ovat vaihtuneet.
Elokuu
Pimentyvän yön tullessa muuttuu kuukkelin rytmi. Liikkeellä ollaan vain valoisana aikana. Nyt alkaa pyynti rengastusta varten onnistua paremmin. Ruoka on valttia kuukkelien esiin houkuttelussa. Omaan tapaani toteuttaa rasvaruokintaa palaan myöhemmin. Se on ainoa perusta, jonka varaan voi rakentaa isojen kuukkelimäärien rengastukset ja renkaiden kontrollit.
Varmimmin kuukkelit ovat syömässä aamulla. Keskipäivällä on yleensä ruokailussa pitkä tauko. Iltapäivällä ruokailu ja ruuan varastointi taas jatkuu.
Syyskuu
Syyskuu on paras aika tutkimukselle. Uudet poikueet ovat liikkeellä ahkerasti. Ruokintapaikat löytyvät ja otetaan käyttöön herkimmin. Kuukkelin into varastoida ruokaa kiihtyy. Harvoin ruokinnalla joutuu yli kahta tuntia lintuja odottamaan, jos ruokaa on syömättä. Jos ruoka on päässyt loppumaan, niitä on turha odottaa saapuviksi. Seuraavana aamuna jo taas ovat paikalla.
Loka-marraskuu
Kuukkelit käyvät yhä ahkerasti ruokinnalla, mutta eivät enää marraskuulla etsi uusia ruokapaikkoja.Vanhan tutun ruokapaikan toki katsastavat satunnaisesti.
Lyhenevä päivä auttaa tutkimusta: on parempi mahdollisuus osua paikalle yhtä aikaa lintujen kanssa. Joka paikkaan kun ei ehdi aamulla. Muuten olosuhteet alkavat olla vastaan. Kylmyys, sateet, pimeys lisääntyvät. Lukurengasta ei voi liimata kovalla pakkasella.
Tutkimukseni olen yleensä lopetellut marraskuun alussa.
Joulukuu-tammikuu
Kuukkeli on vetäytynyt talvilepoon. Se oleskelee muutaman puun ryhmässä keräämiensä varastojen turvin. Paikallaan ollen energian tarve on vähäistä.
Osa varsinkin nuorista kuukkeleista voi kulkea ruokintapaikalla myös läpi kaamosajan. Silloin hyvää ravintoa pitää olla tarjolla koko ajan.
Helmikuu
Helmikuulla kuukkelit alkavat virkistyä. Auringon alkaessa valaista puunlatvoja, ne nousevat niihin näkyvästi lämmittelemään. Tulevat mielellään varsinkin kutsuttuna hakemaan ruokaa kulkijalta.
Maalis-huhtikuu
Hiihtokelit ovat parhaimmillaan, nyt tavoittaa helpommin tiettömien maastojen kuukkelit. Ylläksen latuverkossa parhaille taukopaikoille turistien ruokittavaksi kerääntyy jopa 15-20 kuukkelia. Tosin näyttää siltä, että lintuja on vain 5-8 , mutta lukurengastus paljastaa lintujen vaihtuvan päivän mittaan.
Parhaalla paikalla Kesängin Keitaalla olen rengastanut 48 kuukkelia yhdeksässä vuodessa.
Ruoka kuukkelien varastoissa käy vähiin. Mökilläni käy syömässä sellaisia yksilöitä, joita ei koskaan muulloin vuodenkierrossa tapaa. Ne tulevat kaukaa, tuskin kuitenkaan yli kolmen kilometrin päästä.
Koiraat laulavat latvustoissa innolla ruokailun lomassa, vaikka pesäpaikka onkin kaukana.
Vanhat linnut katoavat huhtikuussa pesäpaikoilleen. Nuoria lintuja tapaa ladunvarsilla vielä vappuna. Vanhemmistaan vieroitetut ja paria etsivät linnut liikkuvat reviirejä laajemmalla alueella. Uusi pari valitsee reviirinsä.
Pesimäaika
Pesimäajaksi kuukkelitutkimus taukoaa. Pesiä en ole koskaan ehtinyt aktiivisesti etsiä. Poikasten rengastus pesiin ei muutenkaan ole mielekästä: hävikki poikueissa on niin iso ja eloon jääneet saa kiinni pienemmällä työllä myöhemmin.
Näin ainakin itselleni olen uskotellut. Että ehtisi maakotkatkin rengastaa....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti